12.7.07

Varttiavaille aamu kuuden kierros

Kesän valo on niin pehmeä ja valloittava. Koira tuli varttia vaille kuusi nuolemaan naamaani. Yäg. Se on varma merkki siitä, että on syytä nousta ja vähän vikkelään tai seuraa hyppy rintakehälle ja kaulan ja korvien nuoleminen ja niitä tulee toki välttää viimeiseen hengenvetoon saakka. No ei siinä sitten muu auttanut kuin lähteä puutarhapissitykselle. Aamun sarastus, häikäisevä valo ja kosteudesta aiheutuva kimallus pakotti ottamaan kameran mukaan. Ensimmäiseksi suuntana kasvihuone ja kylvökset. Tässä on se perimmäinen syy, miksi aina ja aina uudestaan tilaan siemeniä ja kylvän. Johan oli viisi törmäkukkaa itänyt. Ainakin siis viisi tainta on luvassa noista kylvämistämme 300 siemenestä. Voitolla ollaan

Vasta ajettuun nurmikkoon piirtyvät varjot ihanasti

Maiseman kaukaisimmat pellot jäävät ohuen kastesumuvaipan verhoon. On aivan hiljaista

Alapihalla on vielä kottikärryt täynnä ruohosilppua eilisen nurmenajon jäljiltä

Perunakoisojen rehevyys on peittänyt alleen kaikki loput kukkapenkkien tyhjät aukot ja komeat nuput odottavat avautumistaa.

Jopa hovijasmikkeen kukka löytyi aamukävelyllä. Hovijasmikkeet ovat vuosia kituuttaneet, mutta tänä vuonna ne ovat saaneet ihmeellisen kasvupyrähdyksen ja tehneet 30 - 40 cm uudet kasvut. Muutamat kukat ovat piilossa aivan maan rajassa, joten oksia joutuu suorastaan nostelemaan, jotta näkisi kukat.

Tähkäesikko porskuttelee ja availee kukkiaan. Tämä on ollut varsinainen yllätys. Nuorimmaisemme halusi tämän taimen välttämättä Kauppilasta ja johan se piti hankkia. Nyt esikko on kukkinut täyttä hönkää istuttamisestaan lähtien ja loppua ei näy. Taisi olla varsinainen valittu taimi.

Perunakoisot peittävät myös alleen juuri istuttamani unikon ja rikkaruohot. Kitkentäpuuhat ovat huomattavasti helpottuneet kasvuston rehevöitymisen jäljiltä ja parhaillaan rikkoja tulee vajaa ämpäri viikossa. Huokaus ja helpotus

Aamuiset auringonsäteet kurottautuvat pikkumetsän puiden välistä yläpihan nurmelle piirtäen valtavan pitkiä varjoja. Tänään lähdemmekin Somerniemen kesäteatteriin ja mökille vilvoittelemaan. Puutarha saa rauhassa lepäillä ja kasvattaa kasvustojaan sillä välin. Löysin muuten iltasella taas yhden mielenkiintoisen linkin Villiniitty laitoin sen tuonne reunalinkityksiinkin. Aivan käsittämättömän hurmaavia tulppaaneja, etenkin nuo Tulipa `Blue Parrot´ v.1935, Tulipa `Duc van Tol White´ v.1805 ja Tulipa viridiflora Red hue v.1700. Käykääpähän ihastelemassa.

6 kommenttia:

ANSKUN PIHA kirjoitti...

Mitäs mäntyä sulla on siinä kivien takana?? Onko se vuorimänty?
Mulla ei vielä syyshohdekukat kuki. Olen ihan hulluna niihin ja viime kesänä siemenestä niitä kylvin. Yritin tilata englannista erilaisia hohdekukkien siemeniä. Mutta niitä ei saa siemenestä kylvettyä lainkaan. Täällä suomessa on vaan muutama kelta-punainen lajike. Jos kiinnostaa niin blogissani on helenium linkki, missä on mielettömän paljon kaikkia ihania erilaisia lajikkeita.

jori kirjoitti...

Huomenia Ansku. Kivikon takana on kääpiövuorimäntyjä. Toi sun Helenium linkki on vallan hyvä, olen käynyt siellä useaan otteeseen kuolaamassa

Jaska kirjoitti...

Perunakoiso kiinnitti huomiota. Muistuttaa ihan perunkoisoa (Nicandra physaloides). :)

Anonyymi kirjoitti...

ihania kuvia taas. Ja Villiniitty! Arvaas mitä, töistä on sinne 40 km, eli 45 min. Menen sinne heti tilaisuuden tullen. Kiitos vinkistä!1

MariaJ kirjoitti...

Tuo tähkäesikko on ihana! Olen usein katsellut sitä lehtien palstoilta. Ja taas yksi hankittava lisää....Villi Niityn löysin kanssa noin vuosi sitten, valitettavasti heillä on valikoimaa aika suppeesti vielä.

jori kirjoitti...

Jaska, taitaa meillä olla ihan ikiomat kasvivalikoimat;) Pientä painovirhettä noissa nimissä

Sanni, sitten kun piipahdat tuolla villiniityssä niin kerropa tarkemmin paikasta

Mariaj, tuo esikko on aivan uskomattoman uskollinen kukkija ja melkoisen komean sorttinen tuo kukintokin. Tähkän korkeus on noin 15 cm