5.7.07

Kivetyksiä kuntoon

Aamulla kun heräsin mökin viileydessä, vain koira ja minä tepastelimme ulos muiden jäädessä vielä syvään uneen. Aamupesujen jälkeen nautin pitkään ja hartaasti juuri keitetyn kahvin vahvasta mausta ja uppouduin taas kerran tuon Puutarhataiteen helmiä kirjan pariin. Kirjaa lukiessa oli pikemminkin itsestäänselvyys kuinka puutarhaan voi rakastua koko elämäkseen. Lukuisat puutarhat satoine hehtaareineen, kymmenine työmiehineen olivat sukupolvesta toiseen aarteita, joista pidettiin viimeisenkin perikadon kohdatessa uskomatonta huolta. Ei ihme, puutarha ottaa jotenkin oudosti valtaansa, huumaa ja hurmaa.

Tänään iltapäivällä kotiinpalattuamme jatkoimme kivikourun laittoa. Viimeiset betonikourun palaset saatiin paikoilleen ja kivetystä jatkettua siihen pisteeseen, että huomis aamuna kouru on valmis. Ja sitten odotellaankin jo viikonlopuksi luvattuja sateita, josko ne vihdoin soisivat helliä meidänkin puutarhaa.

Myös sisääntulon hiekoitusalueita saimme hieman nostaa, jotta vesi virtaisi oikeaa uomaa pitkin.

Tässä portaat, jotka johtavat autotallilta talolle. Porraskivet on tehty hautausmaan reunakivistä, joita vuosia sitten sai hakea aivan ilmaiseksi Someron hautausmaan korjauksen yhteydessä.

Punaiset liljat kukkivat täyttä päätä pation vierustalla

Ja nämä jumalallisen väriset oppineittenkukat oikovat kilvan terälehtiään auringon porottaessa täydeltä taivaalta.

Jos oikein tarkkaan katsoo, niin voi nähdä kukan keskustassa pienen keltaisen kukkasen.

Sama väri jatkuu pitkin puutarhan eri osia jättipoimulehtien kukinnoissa. Poimulehdet ovat siementäneet ja vaeltaneet myös autotallin viereiselle hiekoitukselle.

Ritarinkannuksia on varmasti satoja pitkin erinäisiä kukkapenkkejä. Yksi mutaatiokin on mahtunut mukaan matkaan. Muutoin niin pitkä varsi on typistynyt olemattomiin ja nuput muodostavat muhkean pallon ritarinkannuksen latvaan

2 kommenttia:

MariaJ kirjoitti...

Kiitos kommentistasi. Tutulta tuntuu. Töistä päästyä en mene koskaan ensimmäisenä sisälle vaan teen aina puutarhakierroksen ensin. Jospa joku kukka olisi vaikka salaa auennut sillä aikaa....Tsinniaa mulla on ekaa kesää ja on myös aukaisemassa ekoja kukkiaan. Ihana kokeilla aina välillä uuttakin.

Sanna Tallgren kirjoitti...

Ooh! On helppo hurmaantua ja huumaantua näin netinkin välityksellä. Ihania kukkia ja ihania KIVIÄ.