Hirmuisen viluista +15C

Päivä on ollut niin kolea ja kylmä, että puutarhahommat eivät juuri ole huvittaneet. Istutin toki luumupuut ja taimet, jotka hankin, mutta monet muut elintärkeät työt ovat jääneet odottamaan otollisempia aikoja. Nurmikko kasvaa kilometrin joka päivä ja huomenna onkin sitten tiedossa hirmuiset leikkuusavotat. Onneksi Pekka pouta lupaili hitusen aurinkoisempaa.

Kävin taasen kuitenkin ihailemassa kukkivia akilleijojani ja samalla hiphuraa huomasin, että jokaisessa unikkolaatikossani oli elämää. siis ne siemenet, jotka juuri sain englannista ovat jo itäneet. VAU

Kurkipehkoni on komeampi kuin koskaan. Tänä vuonna myyrätkin jättivät sen rauhaan ja puskalla on jo nyt korkeutta 60cm ohhoh, sade ja lämpö saavat kasvit jättimittoihin.

Salkoruusuni ovat kohtapuoliin pääsemässä ulkoilman raikkauteen. Pikkutaimet ovat näet varttuneet supervauhtia.

Keltainen ruusujuuri tekee myös jo kovaa vauhtia nuppuja. Mitenkä tuntuukin siltä, että kaikki olisivat aikaisemmassa kuin viimevuonna

Kemiön Westersistä viime vuonna hankkimani tulikukan taimi on singottanut siemeniään pitkin pihoja ja pikku taimia on varmasti sata pihaantulorinteen hiekotuksilla. Tiesin tämän jo hankkiessani tainta, mutta nyt ottaa aavistuksen päähän tuo yltiöpäinen levittäytyminen. Pitää pitää varansa tänä kesänä, etteivät mokomat pääse enempää valtaamaan tilaa itselleen.

Keltaluumusta tulikin punaluumu

Kännykkä temppuilee taasen ja tekee tosi huonoa jälkeä. Mutta voitte kuvitella miten komeilta uudet hankintani näyttävät. Tänään olimme siis Essin viherpalvelussa tarkoituksenamme hankkia keltaluumuja. Keltaluumut olivat niin näivettyneen näköisiä, että päädyimmekin hankkimaan Kuokkala Punaluumun Prunus domestica TTA-121. Tässä se on istutettuna luumulehtoon.

Ja tässä Luumu Viktoria ruusuaidanteen läheisyydessä.

Samalla reissulla vastaan tuli myös kauan himoitsemani kultakaari Chiastophyllum oppositifolium, joita tarttui matkaan kaksin kappalein.

Levisia, lewisia cotyledon -Hybr. Mischung. Näitäkin hankin kaksin kappalein

Ihana kärhömme kukkii talon nurkalla koristekirsikan juurella

Ja taimiston ale hyllystä yhden euron kappalehintaan haalimme tämmöisiä Arovuokkoja ja sitten vielä rönsytiarelloja

Piikitön ruusumme kukkii

Olin töiden jälkeen trimmeröimäss pihan laitamia, kun kahdeksanvanhamme tuli tohkeissaan luokseni. Ilmoitti, että outoja on tapahtunut, piikitön ruusumme kukkii. Eli kuolan pionimme on vihdoin avannut nuppunsa.

Lisäksi kärhö kaunosielumme on avannut myös viehkeät nuppunsa.

Ja täällä kurjenmiekkamme, joita on neliö kaupalla. Oho ja taustalla häämöttää näköjään ihka oikeita horsmia. Pitänee ruveta kitkentä projektiin.

Vai onko sittenkin kuusama

Tässä skannattuna tuon kummallisen pensaan lehti ja nuppu. Onkohan tämä sittenkin tuo kuusama. Kuvaan vielä kukat jahka ne aukeavat kokonaan.

Luumulehto naurattaa kaikkia, mutta nyt se on kovaa vauhtia valmistumassa

Kuolanpionin nuput aukeavat hiljalleen. Vielä keskustan keltaisuus ei näy, mutta terälehdet oikovat jo itseään.

Lämpimät sateet ja 28C helle ovat pistäneet vauhtia kasvuun ja sisääntulomme näyttää nyt tältä.

Tänään töissä taasen leuhkisin luumulehdollani ja kollegoilla oli niin hauskaa, että olivat tikahtua nauruun. Mutta tuumasta toimeen. Nyt maa on kertaalleen jyrsitty ja suurin osa rikkakasveista on nyhdetty. Nyt tätä pidetään jonkin aikaa kesantona ja rakennellaan reunusta pienistä maakivistä. Tuossa kuvassa oikeassa reunassa oranssin lapion ja kahden kiven mötikän välimaastoissa on siniluumu sinikka, joka on vielä kovin vaatimaton. Mutta kohtapuoliin kaveriksi hankitaan reilunkokoisia keltaluumuja.

Tässä luumulehdon rajausta kivipolulla. Tämä on semmoinen alkuluonnos reunuksesta, mutta viikon päästä nähdään miten on edistynyt

Ja taas tämä pensas, jota en sitten millään tunnista. nyt nuo nuput ovat venyneet pituutta ja kohtapuoliin ensimmäiset kukat aukeilevat

Kasvihuoneen tukahduttavassa kuumuudessa ihanaiseni on ruvennut kukkimaan

Tässä ykkös lempparini japanintatar. Meillä kun savi on kittiä, niin ei leviä sitten senttiäkään mihinkään suuntaan istutusalueeltaan.

kello puoli 11 sumua

10.30 sumu valtasi pihapiirin. Viime päivien sateiden tuoma kosteus nousu komeana sumuna ilmaan iltasella. Tänään pääsenkin jo puolilta päivin ja ryhdyn oitis luumulehdon reunaa pengertämään. Miehet ovat naureskelleet niin kotona kuin töissäkin luumulehto puheilleni, mutta saavatpahan nähdä. Luonnon kivistä pengerrän alueen nurmikosta ja samalla nostatamme lehtoalueen maata hitusen. Ja pohjavärinä tulee olemaan klassinen lemmikin sininen. Hankin eilen kokouksen jälkeen kärkönkin alueelle. Clematis alpina luki vyötteessä ja kukat näyttivät taivaan sinisiltä. Ja tämä on ensimmäinen alue johon syksyllä hankin tulppaaneja. Ehkä

Istuskelin pation portailla tätä kuvaa napsiessa. Kottikärryt tuntuu olevan joka kuvassa, mutta ovathan ne kullan kallis apu näissä hommissa.

Lämpöä piisaa 26 astetta

Poimulehdet ja kurjenmiekat kasvaa kohisevat. Kaikki näyttää niin vaalean vihreiltä, että pitänee lannoittaa viikonvaihteessa. Hevosen itteään olisi hyvä saada naapurilta lisää - oli nimittäin niin hyvän oloista.

Tarhapäivänliljaan (cool it) on tullut joku ihmeen värimutaatio. Lehtiin on tullut jotain valkoisia viiruja. Nämäkin tarvitsisivat voimaa lisää. Nyt on useampana päivänä sataa lotkottanut melkoisesti, joten varmasti tulee kohtapuoliin kovin vehreää.

Painostava ilma

Vuorikaunokki availee ensimmäisiä kukkasiaan. Vaikka se näin keväisin ihan kaunis onkin niin peijoonimainen levittyjä. Valtaa pikkuhiljaa tilaa itselleen ja levittäytyy ympäri pihaa.

Unikon nuput kasvavat päivä päivältä. Ulkosalla on melkoisen painostava keli. Lämpöä on 23 astetta ja kosteaa sekä pilvistä. Vähän ukonilman oloista. Lähden iltasella vielä kokoukseen ja muu kotijoukko laittelee muuria kuntoon pation vieressä.

Trimmeröintiä, nurmen leikkuuta ja hirmuista kasvun kuhinaa

Tänään on trimmeri laulanut ja ruohonleikkuri säentänyt. Nimittäin nurtsit leikkattiin viheliästen voikukkien vuoksi uudellen ja ojanpielet sekä pensaiden aluset trimmeröitiin. Tässä sisääntulomme pikkuinen päivänhatturyhmä

Ja tässä marjapehkosaarekkeemme autotallin edustalla. Rinteessä on 30 marjapehkoa ja neljä omenapuuta. Pehkot ovat vielä melko pieniä, koska ne siirrettiin viime syksynä umpikittisavesta tähän rinteeseen.

Ja tässä ihanainen risiini. Olemme rahdanneet olohuoneessa asustaneet risiinit vihdoin pihalle

Lämmin sade on laittanut liljoihin vauhtia. Tässä jotakin vanhaa punertavaa liljaa sekä valkosia ritarinkannuksia.

Ja täällä lisää liljoja sekä nupullaan oleva vaaleanpunainen akilleija

Kuolanpionin nuput paisuvat paisumistaan. Varmasti alkuviikosta pääsemme ihailemaan niiden kukintaa

Quun varoittelujen jälkeen olen tehnyt superiskuja kukkojen varalta, mutta yhtään en ole löytänyt. Tässä erityinen aarteeni ihanaiset varjoliljat komeamaksaruohojen kera.

Kesäkukan hankintaa

Nyt kaikki unikot on onnellisesti kylvetty ja lämpötila on noussut sateen jäljilta 20 asteeseen. Lämpöä ja kosteutta siis piisaa. Käytiin naisissa vielä hakemassa puutarhapöydän ruukkuun kesäkukka. En vaan tiedä mikä tuo sininen kukka on nimeltään, mutta kovin samaa väriä tuntuu olevan kuin ruukkummekin. Viiruhelpi, komeamaksaruoho ja hopeakurho tuntuvat viihtyvän mustaseljan juurella.

Lämmin sade hellii puutarhaamme

Armas von varvas rakas koiruutemme pussasi naamani vähän ennen kuutta ja siitä lähtien olen puuhastellut kasvihuoneessa. Lämmin sade hellii puutarhaa ja kasvun kuhina suorastaan kuuluu korvissa. Ihmiset aina ihmettelee mihin tarvitsemme kasvihuonetta kun siellä ei koskaan ole kasvamassa mitään. Tuo on täyttä harhakuvitelmaa. Mutta käytämme kasvihuonetta toisin kuin ajatellaan. Ensinnäkin se on mitä parahin kompostorin säilytyspaikka. Toisekseen sitä käytetään taimien esikasvattamona. Tänäkin keväänä siellä on ollut elvyytyksessä jos jotakin puutarhasta kaivettua ja lisäksi 84 kpl oppineitten kukkia, 30 kpl mustia salkkoruusuja, 59 tuoksuhohdekukkaa, lukuisa määrä törmäkukkia, perunakoisoja ja vaikka sun mitä kokeiluja.

Tunnistaako kukaan mikä pensas tämä on? Nyt se kasvattelee nuppuja ja kohta puoliin kukkiin vaalean punertavin kellokukin. Olen hukannut tiedot pensaasta, enkä ole moista löytänyt kirjoistakaan

Eilen istutettu tuuliaidanteen taatanpihlaja nautiskelee pehmeästä sateesta

Ja täällä nupuillaan olevia maatiaismiekkoja. Näitä meillä piisaa ihan tunkioitavaksi saakka. Valtavia juurakoita on reilusti yli 10 neliötä ja juurakot senkun kasvaa kohisevat. Vaikka hienojahan nämä näin keväällä ovat.

Thompson & Morgan lähetys saapui

Olin tyystiin unohtanut, että hetken mielijohteesta jokunen viikko sitten tein vielä siementilauksen. Tänään yllätys oli siis ollen suuri kun kävin postissa. Kaksi paketillista siemeniä. Visatilauksessa oli tainnut käydä kömmähdys, koska samat siemenet tulivat molemmissa paketeissa. No onneksi on lääniä mihin kylvää. Koska luulen, etteivät nämä välttämättä ehdi enää tälle vuodelle jätänkin toiset siemenet joko syksyyn tai aikaiseen ensi kevääseen. Huomenna on siis tiedossa myös kylvöpuuhia. Oppineitten kukatkin ovat kasvaneet niin, että pitänee istuttaa jo huomenissa ulos.

Tässä Quun ehdottamia lähes mustia pioniunikoita. Njam

Ja tässä hempukkaa hemputusta kerrassaan. Näitä laitan tuonne kanukan juureen vaaleanpunaisten ja valkoisten akilleijojen kaveriksi

Tuuliaidannetta perustamassa ja ruusupehkoja kitkemässä

Tuuliaitaa on tänään jatkettu. Viimevuonna aidanteeseen istutettiin syreenejä, keijuruusua ja vanhakseltaan oli tuo isoin pensas eli unkarinsyreeni. Tänään tuuliaidannetta levennettiin tuonne lehmilaitumen suuntaan ja sinne istutettiin multakasan tieltä kaivettu koristeomenapuu ja komea lähes kolmimetrinen taatanpihlaja. Saavissa kottikärryjen vieressä odottelee aidanteeseen pääsyään elvyytyksessä ollut tuurenpihlaja. Lehmien mylvintä kuuluu jo aamuisin kylän keskustasta päin ja innolla jo odotamme päivää kun kirmaava 50 päinen lehmälauma saapuu iloksemme. Siis aita kulkee 6m päässä talon seinästä joten kaverit tulevat aivan viereen seuraamaan pihan laittoa.

Tosiaan ruusuaidan alunen möyhennettiin ja kitkettiin tänään. Ja kaiken juolavehnän ja muun rytöttymän alta paljastui kukkiva pikkusärkynytsydän ja nupuillaan oleva unikko.

Tässä taas tuo näppejä poltteleva luumulehto. Kitkin sitäkin hitusen ja varmaan lähipäivinä otan urakakseni kääntää tämän ja nyhtää nuo viheliäiset juolavehnät pois. Ajattelin muuten kylvää koko tulevan luumualueen alusen täyteen lemmikkejä.

Tässä ruusupenkki talonpuolelta kuvattuna. Vähän vänlaisesti on vielä noita lehtiä, mutta kyllä tämä tästä vielä kukoistavaksi muuttuu

Ja mummilta saadun kanukan alla on valkoiset ja vaaleanpunaiset akilleijat nupuillaan sekä tännekin on kylväytynyt unikoita.

Kauhistutan lisää, nurmikkoa, nurmikkoa nurmikkoa ja vielä kerran nurmikkoa

Koska eilen esittelin pienen otoksen nurmikentistämme jatkan tänään kauhistuttamistanne hitusen lisää. Nimittäin olen päässyt leikkaamisessa jo rutkasti puolen välin yli. Tässä kuvassa seison pihamme eteläisimmässä nurkkauksessa. Autotallin vasemmalla puolella on talomme ja autotallin edessä häämöttää meidän multakasa josta vasempaan suuntaan olin eilen kuvannut nurmea.

No tässä on kuvattuna samaisesta eteläisimmästä nurkkauksesta vasempaan sen ruusupenkaan toista puolta. Tuossa kuvan oikeassa reunassa näkyvien puskien väliin tulee luumulehto

Ja tässä luumulehto toiselta suunnalta kuvattuna. Luumulehdon paikallahan on erittäin hyvää maa-ainesta, koska sillon kun ei vielä pelätty lintuinfluenssaa meillä oli kanoja ja kananlantaa ja kuivikkeita on kärrätty paikalle vuosittain, joten savi on muuttunut huokoisemmaksi.

Tässä tunkiomme, raparperit ja ruohosilpulla verhotut pensaiden ruuret. Ruohosilppua tuli tänään 10 kukkunaista kottikärryllistä. Joten jotain apua tuosta nurmikostakin.

Kuolanpionien nuput paisuvat paisumistaan ja vieno puna pilkottaa jo yhdestä nupusta.

Ja täällä näyttää hässäkältä, mutta keittiön ikkunan alla tuurenpihlaja varttuu ja voimistuu saavissa. Juurella kaksi basilikaa odottamassa kasvimaalle pääsyä ja sitten vielä kaksi hurmehappomarjaa odottelemassa pääsyä muurikivillä reunustettuun tuuliaidanteeseen. Säästän teidät vielä yläpihaltamme, jossa odottaa vielä jonkinmoinen lääni uusia mahdollisuuksia ja yllätys yllätys nurmikkoa. Ja syy siihen miksi niin hirmuisesti tuota nurmea on melko yksinkertainen. Nimittäin viheliäiset saunakukat, joita kasvaa rehottaa kaikkialla, jollei nurmea pidä lyhyenä.