Ulkona rupesi sataa tihkuttamaan ja käpäisin hakemassa pyykit sisälle ja huutelemassa lapset sekä koiruuden sisään. Ja mitäs matkalla huomasinkaan. Kuolanpionit kasvavat näköjään silmissä. Olen aavistuksen innostumassa myös luonnon pioneista ja kevätmatka pionienkotiin ei tuntuisi ollenkaan hullummalta. Samoin Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan pihamaa kutkuttaa mielessä. Toki jo pidempään meidän on pitänyt käydä katsastamassa Kärsälän ruusutilakin tuolla Somerolla kun ihan ohi aina kuljetaan. Vaikkei toki mitään suurempia ruusun ystäviä ollakkaan, mutta ajatus ruusutilan näkemisestä kutkuttaa, olenhan sentään lapsuuteni kesät viettänyt aivan tilan naapurissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti