7.10.07

Syväluotausta muinaisuuteen

Lääh puuh, Olen aamusta asti tehnyt syväluotausta muinaisuuteen. Miksi aina pitää olla joko on tai off? Siis taidehistoriaan uppoutuneena en mitenkään vaan pysty pureutumaan kepeämielisesti vaan yhdenkin sivun lukemiseen saan uppoamaan aikaa mielettömästi googletusta, googletusta ja taas uusia sivujuonia. Vähän niin kuin juoruilisi muinaisuuden kanssa ja juuttuisi suustaan kiinni joka ikisen kohtaamansa teoksen, aikakauden ja ajatuksen kanssa.
Kuitenkin maltoin hetkeksi mieleni ja kirmasin syysauringon hellimään puutarhaan, joka on jotensakin täynnä odotusta. Syysviiman, ritisevien pakkasten ja lumivaippojen. Kuitenkin kukkijoita on vaikka kuinka ja otinkin muös syväluotausta noiden viimeisten kukkijoiden syvimpään olemukseen.

Tänään pääsin lähemmäs laventelia kuin aiemmin. Ilma on tyven ja kukat eivät huojuneet. Laventeleissa sitä sitten vaan on aina jotain niin sykähdyttävää.

Punahatut siemäntävät niin, että kohta olen pahemmassa kuin pulassa siemenpaljouden kanssa. Nimittäin nämä hatut ovat niin leviävää sorttia, että ajanoloon tukahduttavan toinen toisensa, jos saavat liikoja siementää.

Löysin myös syyshohdekukan, mikä selvästikin yritti lähteä lentoon.

Ja tänään yleensä niin inhoamani kompassikukkakin näytti oikein simpsakalta. Ihan kuin olisi ojentunut siemaisemaan syleilyynsä seuraavan ohikulkijan. Ehkä syksy saa kompassikukan viehkommaksi, koska musta pienet känniäiset ovat kadonneet

Piiskuissa oli kärpänen, jonka kuori hohti kuin pikkiriikkinen timantti.

Ja syyshohdekukka lollopopin viimoinen pallurakin oli vielä kehittelemässä siemenaihioita

Melko maukkaita myös nämä keltaisen - oranssin ja suklaan violetin yhdistelmät.

Tässä vielä yksi unikko komeamaksaruohojen katveesta. Ensi viikko onkin sitten rytkettä ja ryminää, joten vetäydyn vielä hetkeksi faaraoiden hautakammioiden uumenin.

10 kommenttia:

Inkivääri kirjoitti...

Ai - sitä on ilmassa! Meinaan sitä, että kun jotain aloittaa niin muut jää... Minä viimein aloitin neulomisen ja nyt istun kaiket ajat kutimet kourassa - muu tehdään vaan puolihuolimattomasti yhtäkkiä siinä välissä. Noo, ensimmäinen urakka on kohta valmis ja sitten viimeinen purskahdus pihatöitä että talvi saa tulla...

Voimia sinulle tulevalle vauhtiviikolle:)

arleena kirjoitti...

Mistäköhän se johtuu, mutta minulle tuli nälkä. Niin herkullisia olivat nuo kukat taas kerran. Piipahdan jääkaapilla.

Kauppakassi-blogissani on haaste, kurkkaapa sinne.

Mari L kirjoitti...

Kauniita kuvia!

Meillä ei täällä olekaan kukkaloistoa näkynyt enää aikoihin. Kanerviin ollaan siirrytty ;)

Miksi syyskukkijoissa onkin niin paljon tuota keltaista? Itse kun en siitä juurikaan piittaa.

MariaJ kirjoitti...

Minä huseerasin pihani talvikuntoon. Ihana fiilis. Tulkoon vaikka rakeet ja lumet, mä oon valmis siirtyyn takkatulen ääreen kutimia heiluttamaan. Kyllä sä saat aina näyttämään rumankin kukan kauniilta.

Inkivääri kirjoitti...

Sinulle on blogissani haaste - toivottavasti ennätät vastata jossain vaiheessa:)

Villin pihan Sanna kirjoitti...

Moi! Laitoin sulle sähköpostia. Tsemppiä, minäkin lähden tästä myrskyn silmään! Töihin, kotona on toistaiseksi tyynempi keli.

quu kirjoitti...

Voi vitsi kun meilläkin noi punahatut viihtyisivät edes niin, että kukkisivat :D

Inkivääri kirjoitti...

Sateenvarjojalavan kätköissä taidetaan nukkua talviunta??? Blogilista näytti päivitystä, mutta hiljaista on...

Anonyymi kirjoitti...

Minäkin olen seuraillut tilannetta ja kaivannutkin...
Jori, mitä sinulle kuuluu?

MariaJ kirjoitti...

Nii-i, huhuuuuuuu sua kaivataan! Nyt reippahasti pää pystyyn ja päivitähän meiät ajan tasalle...