Siemensatoa

Scabiosa stellata l. törmäkukka on tehnyt pallomaiset siemenkodat yhdessä sujauksessa. Kasvin olemus muuttuu totaalisesti ja herkkien kukkien tilalle vaihtuu ylväs pallomainen siemenaihio.

Tässä vielä kukassa oleva törmäkukka

RUDBECKIA occidentalis, Mustapäivänhattu 'Green Wizzard' Taimet ovat auringonpaahteessa kasvaneet kohisten. Kohta pääsen istuttamaan näitä jo ulos penkkiin.

ECHINACEA pallida, Rohtopäivänhatut ovat vielä koulimatta. Työkiireet ja nuorimmaisen taideleiri sekä uintikeikat ovat yhtäkkisesti saaneet kiireen päälle ja koulimaankaan ei ole ehtinyt. Huomenna tai viimeistään torstaina nämä pitää siirtää suurempiin ruukkuihin

Keltaisista pienistä unikoista olen jo korjannut ensimmäisen siemensadon ja saalis on aika mojova. Vielä on kypsymättömiä kukkavarsia vaikka kuinka, joten ainakin Sannille olen lupaillut näitä.

Unikkoja - valtavasti unikkoja

Puutarhassamme on hirmuisesti unikkoja. Kesäkuussa kylvämämme unikot, joista pelkäsin etteivät kukkisi ollenkaan, on kuoriutunut kymmeniä ja taas kymmeniä kaunokaisia. Unikkoja on siis jokapuolella, koska tilkitsimme niillä kaikki liikenevät aukot. Niitä pilkottaa sisääntuloistutuksissa, röyhytataren seasta, risiinien välistä ja melkeimpä mistä vaan.

Tämä väri on osoittautunut varsin kiitolliseksi ja upeaksi monen monituisen vihertävän sävyn kanssa yhdistettynä. Näitä siis ensi vuonna lisää

Nyt nämä ovat hieman hajasijoitettuna, johtuen taimien sekoamisesta keskenään viime metreillä. Pitänee varret merkata tietynvärisillä langanpätkillä, jotta osaa säilöä oikeat siemenet kevättä varten

Samoin tämä mustanpuhuva pioniunikko kuuluu kärkikaartiin ja on ansainnut paikkansa ehdottomasti parhaiten risiinien katveessa.

Vaaleanpunaiset unikot taas ovat ihanimpia kirkkaan sinistä taivasta vasten huojuessaan.

Ja saadessaan taustakseen tumman hurmehappomarjan tai punalehtiruusun

Siemenkotiakin on niin mahdottomasti ja jo nyt olen mennyt tyystiin sekaisin, mitkä kodat kuuluvat millekin värille.

Ja sitten hempukka osastoon. Nämä ovat sekalaisen siemenpussin satoa

Sävyt vaihtelevat lähes jokaisessa kukassa

Tai sitten löytyy kerrattuina ja yksinkertaisina

Tässä uusin sulotar, joka avautui iltapäivällä

Vaaleanpunaiset näyttävät myös viehkoilta auringossa kylpevien komeamaksaruohojen rinnalla

Sukujuhlat ja ikaalisen seutu

Sukumme tai oikeammin miehen puolen suvun juuret kantautuvat Ikaalisiin. Seutu on varsin vehreää ja kaunista. Itse sukujuhlat olivat Ikaalisten vanhan kaupungin puolella ja väkeä oli saapunut viitisen tai kuutisen kymmentä. Rakennuksena oli vanha puukoulu, joka huokui varsin rauhaisaa tunnelmaa ja sopi äärettömän hyvin juhliin. Paluumatkalla teimme pikavisiitin Pinsiön taimistolla ja Pehtoorin antiikkiliikkeessä. Viidentoistaminuutin katselmuksen pohjalta voi vain huokailla. Taimistolla oli myynnissä mm. jättitaimia ja melko huokeaan hintaan.

Itse antiikkikahvila pehtoori näytti jo ulkoa päin varsin viettelevältä.

Ja sisällä - Voih vastassa oli jos jonkin moista ihanuutta. Vanhoja päästävedettäviä sänkyjä, pöytiä, lyhtyjä, pesusoikkoja, kaikkea ihanaa maan ja taivaan väliltä. Hinnat toki tuntuivat melkoisen korkeilta, joten jätimme tälläerää ihastelut katselun varaan.

Myös puutarhaan oli tarjolla suloisia risusydämmiä (tyhjillään) ja ruukkuja

Ja linnunpönttöjä

Itse Pinsiön taimistolta oli aivan pakko kylläkin ostaa kaksi juorua, koska niiden väri oli kerrassaan taasen meille sopiva

Ja lopuksi muutama kokonaiskuva pihamme sisääntulosta. Tuossa etualalla keltainen penkki l. Annatädin unelma, seuraavaksi kävelyväylä talolle ja sitten ns. pääistutuksemme, jota kehystävät komeamaksaruohot, vasemmassa reunassa auton hurvailu piha ja oikeassa häämöttää ajoreitti yläpihalle.

Viherlassilassa njam

Tähän päivään asti tai oikeammin eiliseen olen luullut, että Kauppila on puutarhahöperön mekka. Mutta olen erehtynyt pahamman kerran. Nimittäin Viherlassila njam - harmi ettei ollut kameraa mukana - on aivan yliveto. Taimet hyvinvoivia, pullukoita, reheviä ja esillepanot jumalallisia. Mukaan lähti kolme upeaa ja suht huokean hintaista tainta. Kultasade, Laburnum alpinum, vyöhyke I - II, tuotantomaa Suomi, 8,7€

Syyssyreeni, Buddeia davidii `Empire Blue`, vyöhyke I, leikataan syksyllä, suojattava talveksi, tuotantomaa Suomi, 12€

Mustaselja, Sambucus nigra ´Blac lace`, vyöhyke I-II, Sitruunan tuoksuiset kukat, tuotantomaa Ruotsi, 32€

Aamu oli jälleen kerran mitä hurmaavin. Syksyn tuloa enteilevä kaste ja sumu on verhonnut puutarhan salaperäiseen hämyyn ja unikoiden silhuetit piirtyivät vasten nousevan auringon säteitä

Keltainen penkki, jonka olen muuten ajatellut nimetä Annatädin unelmaksi, oli suorastaan juhlava. Miksi tuo Annatädin unelma - muistan kun lapsena vein isoäitini kanssa kukkia haudalle niin Anna-tädin lempiväri oli ollut keltainen ja aina piti muistaa viedä keltaisia kukkia hänen haudalleen. En ole koskaan edes nähnyt tuota tätiä, mutta muistot noista hetkistä ovat väkevinä mielessäni ja haluan jatkaa Anna-tädin muiston vaalimista. Etsin muuten tuon tädin kuvan, jostain arkistojen kätköistä ja laitan tänne jahka löydän.

Myös punahatut näyttivät taivaalliselta

Ja unikot. Suuret raskaat pioniunikon kukat nuokkuivat hiljalleen aamukasteen helliessä niitä

Rehevyys on saapunut myös Risiinien läheisyyteen

Aamuauringon säteet paljastivat risiinien lehtiruodit ja saivat näyttämään osan lehdistä rusehtavilta

Luumulehdon kärhö on peittynyt kukkasateeseen

Aamukastepisarat kilvoittelevat valkean akilleijan lehdillä. Nyt lähdemme valmistautumaan päivän koitokseen 500km autoiluun sukujuhliin Ikaalisiin ja sieltä takaisin. Joten postaukset ehkäpä huomiseen. Ja vielä kerran tervetulotoivotukset myös uusille lukijoille. Ainahan on mukavaa kun jättää jälkiä piipahduksistaan sivuilla

Peter Pan ja puutarhan unikot

Peter Pan Vartiovuoren kesäteatterissa hurmasi. Nauruntirskahdukset pääsivät ilmoille tuon tuostakin tuttiritarin esittäessä hurjaa kapteeni koukkua ja hipahtavan merirosvon kommenteissa oli suoranaisessa naurunremakassa pitelemistä. Esitys piti otteessaan loppuun asti ja oli kerrassaan loistava. Otin salakuvan lavasteissa - onkohan nyt pää pölkyllä vai joutuukohan peräti lankulta mereen.

Kotona tietysti pikkiriikkinen puutarhakierros. Mustaa kultaa - herneen kokoiset mustat kuolanpionin siemenet olivat kypsyneet ja linkoutuneet pitkin yläpihaa. Keräsimme siemenet oitis talteen

Sisällä kaivoin lehtiläjien uumenista Ikivanhan Piha ja puutarhalehden huhtikuulta 1998. Siinä on kuusi sivua tiukkaa tietoa perennojen kylvämisestä ja tutkailin kylvösuosituksia pionien kohdalta. Siemenet kehotetaan kylvämään mahdollisimman tuoreina, mieluiten siementen keruun jälkeen. Tällöin siementen itämiskyky on parhaimmillaan. Siis syksyä vasten ja siemenet tarvitsevat kylmäkäsittelyn, joka sutjakkaasti sitten tulee talvella. Villinpihan Sannin pionikirjassa voi olla parempaakin tietoa, mutta pitänee yrittää.

Pioniunikot ovat jumalallisia.

Etenkin tätä väriä haluan ensivuodeksi lisää

Tässä pikku sulotar

Ja tässä toinen

Nämä punaiset itivät varsin loisteliaasti ja nyt siementuotanto on varsin roimaa

Maurin makasiineilla kahvikuppien kiilto silmissä

Kuukausi vaihtui ;) ja piti käydä hankkimassa elokuun kupit. Huoh. Miksi ihmeessä kaikkeen pitää heittäytyä aina niin hervottomasti mukaan. No joka tapauksessa aamu siivottiin vimmatusti viikonvaihteen vieraita varten ja iltapäivällä lähdettiin Perniön asemalle Maurin makasiineille. Hervoton aarteidenmetsästäjän taivas. Mukaan lähti 12€:lla seitsemän kahvikuppia. Mutta hienoimmat tässä. Ehjä saksalainen Carl von Linnen kunniaksi tehty kuppi vuodelta 1977.

Englantilainen suurehko (varmaankin tee kuppi) ruusuu-unelma. Krumeluuta joka lähtöön. Ehkäpä puutarhajuhlissa rehevälle keski-ikäiselle ja vähän kikatteluun taipuvaiselle naisimmeiselle.

Siro saksalainen ja hyvin hyvin ohut kuppi. Itseasiassa näitä lähti matkaan kaksi, jos vaikka kahvikupposvaihdosta tulee totta.

Ja tässä viimoisena arabian ruusukupponen ja tassi vähän eriparia mutta arabiaa kumminkin. Tässä on taasen sitä oikeaa isoäidin tunnelmaa.

Puutarhassa on tänään puhjennut kukkaan uusi pioniunikko ja siemenkotia on aivan valtavasti. Toivottavasti kaikki ehtisivät kypsyä kunnolla.

Sateen rehevöittää niin, että runsaus on ylitsepursuavaa

Ensi keväänä jaan komeamaksaruohoja reunuskasveiksi enemmältikin. Jalkapallokenttää kun ruvetaan reinolla valelemaan jahka ilmat kuivuvat tarpeeksi ja sinne tulee uudet suuret alueet. Aaah.

Keltaisenpenkin rehevyyttä

Ja tässä jalkapallokenttä nykyisellään. Täällä muuten pidetään sitten ne puutarhajuhlatkin. Jos kuvan suurentaa voi nähdä ruusupehkojen takana lammen. Suomen ensimmäinen kosteikkoalue, joka tehty patoamalla. Lammen pohjassa on erilaisia suodatin kerroksia ja sen kautta virtaa 500ha valumavedet. Lammella on pituutta liki puolikilometriä ja siellä on valtavasti lintujen pesiä.

Ja tässä romunhaalijan paratiisi Maurin makasiini.