Päiväs jos toinenkin on sukkelaan vierähtänyt. Olemme majailleet mökillä ja käyneet lasten kukkajuhlilla Heikkilän hevostilalla. Juhlaperiaate on varsin kiehtova ja saanut alkunsa Kemiön Westersissä järjestettävistä lasten aurinkojuhlista. Lasten linnoituttua ihmeen ihanaan korupajaan kiertelin Heikkilän puutarhaa. Erinäisiä perennoja oli myynnissä jos jotakin sorttia ja kaikki taimet olivat saviruukuissa. Aika yleellisen tuntuista. Saviruukuista perittiin oston yhteydessä pantti 1 - 2€, jonka saa takaisin ruukun palauttaessaan.
Taimet olivat pikkuryppäinä pitkin puutarhan sopukoita, aidanvieruksia ja talonseinustoja. Näky oli suorastaan hurmaava.
Kukkajuhlien periaaten on siis toimintaa lasten ja ekologian ehdoilla. Ulkosalle on levitetty vanhoja räsymättoja, joilla saa istuskella ja rakentaa ihania koruja luonnon omista antimista. On kuivattuja pihlajanmarjoja, ruusun terälehtiä, ruusunmarjoja, tuohikiehkuroita, kaisloja ja vaikka mitä hurmaavaa.
Ensimmäinen tunti istuttiinkin tiivisti korujen kiehtovassa maailmassa. Syntynyttä korua komistivat jopa talon komean kukon uhkeat sulat.
Taimipajassa sai elämänsä innosta kylvää siemeniä. Ruukkuja, multaa ja siemeniä oli tarjolla lähes rajattomasti ja omia istituksia voi tehdä halutessaan vaikka koko päivän ja istutukset toki sai iltasella mukaansa.
Kutakin pajaa koristi myös runonmittaan kirjoitettu kyltti
Seuraavaksi juutuimme tiipiihin huovuttamaan. Kakkivillan tuoksu pyöri vahvasti nesässä ja saippuavettä loiskahteli milloin pikkuhuovuttajien päälle milloin lattiaa peittäneille matoille.
Myös huovutukseen oli jo ovella pienoiset ohjeet
Pahinta Heikkilä vierailussa oli, että lintuhaaveet heräsivät jälleen eloon. Onhan pihallamme ennen lintuifluenssa höyryämistä tepastellut kesäisin vapaana kukkoja ja kanoja sekä lumivalkoisia kirjekyyhkyjä. Kuvasimme häkkirakenteen tarkoin, vaikka pikkumetsikössämme on vanhat lintutarhat vielä jäljellä. Mutta puutarhassa asustava kyyhkyspariskunta vasta olisikin jotain
Heikkilän päärakennus ja sitä ympäröivä puutarha. Päärakennuksessa on myös pieni puutarhamyymälä, jossa on ihania terrakottaruukkuja sekä leijonareliefejä. Ja njammm. Pikkuinen kahvio, jonka antimia oli mahdoton vastustaa. Neljä ja puoli tuntisen päivän aikana kahvittelimmekin lähes kolmellakymmenellä eurolla kahvia, laitilan virvoitusjuomia, suussasulavaa marjapiirasta, nakkikiehkuroita, itseleivottuja siemensämpylöitä ja suklaamuffinsseja. Ja sivuprofiilit ovat myös sen näköiset:)
Tässä hyötypuutarhaa, jonka takana on ihka oikea sikolätti muutamalla mutaisella possulla varustettuna.
Ja taivaallisen komea ruukku ja vanhanajan tuollainen ananaksen näköinen kasvi olikohan joku agaave tai jotakin sen semmoista.
Kiviaidanteet rajasivat viheralueet kulkuväylistä. Tunnelma oli vangitsevan kiehtova jälleen kerran ja jo kotimatkalla odoteltiin uutta juhlaa
Päiväs jos toinenkin on sukkelaan vierähtänyt. Olemme majailleet mökillä ja käyneet lasten kukkajuhlilla Heikkilän hevostilalla. Juhlaperiaate on varsin kiehtova ja saanut alkunsa Kemiön Westersissä järjestettävistä lasten aurinkojuhlista. Lasten linnoituttua ihmeen ihanaan korupajaan kiertelin Heikkilän puutarhaa. Erinäisiä perennoja oli myynnissä jos jotakin sorttia ja kaikki taimet olivat saviruukuissa. Aika yleellisen tuntuista. Saviruukuista perittiin oston yhteydessä pantti 1 - 2€, jonka saa takaisin ruukun palauttaessaan.
Taimet olivat pikkuryppäinä pitkin puutarhan sopukoita, aidanvieruksia ja talonseinustoja. Näky oli suorastaan hurmaava.
Kukkajuhlien periaaten on siis toimintaa lasten ja ekologian ehdoilla. Ulkosalle on levitetty vanhoja räsymättoja, joilla saa istuskella ja rakentaa ihania koruja luonnon omista antimista. On kuivattuja pihlajanmarjoja, ruusun terälehtiä, ruusunmarjoja, tuohikiehkuroita, kaisloja ja vaikka mitä hurmaavaa.
Ensimmäinen tunti istuttiinkin tiivisti korujen kiehtovassa maailmassa. Syntynyttä korua komistivat jopa talon komean kukon uhkeat sulat.
Taimipajassa sai elämänsä innosta kylvää siemeniä. Ruukkuja, multaa ja siemeniä oli tarjolla lähes rajattomasti ja omia istituksia voi tehdä halutessaan vaikka koko päivän ja istutukset toki sai iltasella mukaansa.
Kutakin pajaa koristi myös runonmittaan kirjoitettu kyltti
Seuraavaksi juutuimme tiipiihin huovuttamaan. Kakkivillan tuoksu pyöri vahvasti nesässä ja saippuavettä loiskahteli milloin pikkuhuovuttajien päälle milloin lattiaa peittäneille matoille.
Myös huovutukseen oli jo ovella pienoiset ohjeet
Pahinta Heikkilä vierailussa oli, että lintuhaaveet heräsivät jälleen eloon. Onhan pihallamme ennen lintuifluenssa höyryämistä tepastellut kesäisin vapaana kukkoja ja kanoja sekä lumivalkoisia kirjekyyhkyjä. Kuvasimme häkkirakenteen tarkoin, vaikka pikkumetsikössämme on vanhat lintutarhat vielä jäljellä. Mutta puutarhassa asustava kyyhkyspariskunta vasta olisikin jotain
Heikkilän päärakennus ja sitä ympäröivä puutarha. Päärakennuksessa on myös pieni puutarhamyymälä, jossa on ihania terrakottaruukkuja sekä leijonareliefejä. Ja njammm. Pikkuinen kahvio, jonka antimia oli mahdoton vastustaa. Neljä ja puoli tuntisen päivän aikana kahvittelimmekin lähes kolmellakymmenellä eurolla kahvia, laitilan virvoitusjuomia, suussasulavaa marjapiirasta, nakkikiehkuroita, itseleivottuja siemensämpylöitä ja suklaamuffinsseja. Ja sivuprofiilit ovat myös sen näköiset:)
Tässä hyötypuutarhaa, jonka takana on ihka oikea sikolätti muutamalla mutaisella possulla varustettuna.
Ja taivaallisen komea ruukku ja vanhanajan tuollainen ananaksen näköinen kasvi olikohan joku agaave tai jotakin sen semmoista.
Kiviaidanteet rajasivat viheralueet kulkuväylistä. Tunnelma oli vangitsevan kiehtova jälleen kerran ja jo kotimatkalla odoteltiin uutta juhlaa
1 kommentti:
Taas olette käyneet ihanassa paikassa!! Minullakin on lintuhaaveita, jotka itävät sitkeästi kohta toista vuosikymmentään. Kamalasti ihania paikkoja teilläpäin!! (kade) Tai sitten en vaan tiedä oman lähialueen herkkukohdista :)
Lähetä kommentti