Mukuraharmaaleppä

Tässä vielä lähikuva mukuraharmaalepästä. Luulempa, että joudun huomenna töiden jälkeen hakemaan kaverin tälle lepälle. Aakea laakea pihamme, jossa alinomaan tuuli tuivertaa on saanut nyt kevään aikana jo kolme uutta puuta ja on vähän semmoinen kutina, että muutama puu pitää vielä istuttaa. Ainakin keltaluumuja olisi tarkoitus hankkia Siniluumu Sinikan kaveriksi. Ongelmana on toki keltaluumujen heikko tuntemus, mutta pitänee ottaa selvää asiasta.

Mukuraharmaaleppä Alnus incana gibberosa, mv I-V, koko 70 cm, hinta 34 €, Viher-Inka / Saarioisten taimistot

Mukuraharmaaleppä onnellisesti mehevässä maassa

Kuvassa eritoten unelmoimani sinisade - liekö edes pärjäisi suomessa, mutta kuitenkin. Saimme siis kameran rikki, joten pihapuuhista ei voi laittaa kuvia. Harmi. Siis jokin ihme puutarhapuuska vaivasi tänään ja sain kuin sainkin kitkettyä tuon sisääntulorinteen pitkän penkin juolavehnistä, joita kertyi kokonaista kaksi saavillista. Luin juuri jostain puutarhalehdestä, että tykkäävät vaeltaa nurmikolta kukkapenkkeihin, koska eivät pidä jatkuvasta leikkaamisesta. Pitäisiköhän joskus kokeilla jonkinsortin nurmikkonauhaa penkin ja nurmen väliin. No jokatapauksessa melkoinen koitos on ohi ja mukuraharmaaleppä saatu vihdoin maahan. Nälkä kasvaa syödessä etenkin näissä puutarhajutuissa. Tuo mukurapuu tarvitsisi nyt kaverikseen ehdottomasti toisen tai oikeastaan niitä kaiketi mahtuisi olemaan kolmekin tuossa piitkässä rinteessä. Taitaa pihahommat viedä armottomasti perikatoon. Pihan laittoa meinattiin huomenna jatkaa mäntyrivistöllä. Jo kevättalvella katsottiin, että talon viereisessä pikkumetsikössä on riittävästi pieniä männyntaimia, jotta talon pohjoispuolelle lähelle lasten puumajoja, voisi rakentaa mäntyaidanteen. Tänään tuli mieleen, josko nuo pikkiriikkiset tammentaimet joutaisivat samaan aidantaaseen. Pitänee tehdä sen verran leveämpi uoma, että molemmat mahtuvat. Ongelmana on enää, mihin laittaisi keittiön ikkunan alla saavissa elvyytyksessä olevan tuurenpihlajan. Ja nyt ruuvimeisseli käteen ja tutkimaan kameran latausongelmia.

Koiran kanssa postissa ja aamukierros kuuraisella pihamaalla

Lähdimme aamulla koiran kanssa postiin ennen kuin muut olivat heränneet ja pohdiskelin heräteostoksena hankkimani mukuraharmaalepän Alnus incana i cibberosa sijoituspaikkaa. Toki pihamaan ollessa toivottomat 8000 neliötä niin paikkoja piisaa. Lopulta päädyin kuitenkin pihan sisääntuloon, pitkän pitkään penkkiin, joka on täynnä punahattuja. Penkistä pitää ensin poistaa muutama lintujen mukanaan tuoma terttuselja, mitkä muuten täällä meilläpäin tuntuvat leviävän jostakin ihmeestä ihan riesaksi asti.

Postinhakureissun jälkeen kiersimme pihaa ja tutkailimme uusia aluevaltauksia. Sisääntulorinteen kolmion mallinen penkki on kevään ykkös ruokkoomuksen kohde. Rinteen alapuolen ovat valloittaneet vanhasta mummilasta tuotu saksankurjenmiekka sekä viheliäiset valkojuuri, leskenlehti ja kumppanit. Kunhan saadaan tilattua kuorma multaa, niin alaosa kaivetaan ylös ja kunnostetaan. Vielä ei ole tarkkaa suunnitelmaa mitä siihen sitten laitettaisiin, mutta luullakseni rinteen yläpuolen säännöllisyys saisi jatkua myös alapuolelle. Ylhäältä penkkiä reunustaa komeamaksaruoho rivistö, sipearinpallo-ohdake rivistö, suikeroalpi ja jättipoimulehdet.



Kääpiö vuorimännyt ovat saavuttaneet jo lähes metrin korkeuden ja niiden jatkeena olevat hurmehappomarjat ovat jo melkeimpä lehdessä. Hurmehappomarjaa olen ajatellut levittää myös pation reunamille tuulensuojaksi uusien riippajalavien seuraksi.


Palavarakkauskin oli aivan kuurassa vielä seitsemältä

Ja täällä pihan ja talon yläpuolella odottaa melkoinen urakka. Rinteessä olevan suikeroalpin sekaan on päässyt jos jonkinmoista rikkaruohoa pesiytymään. Ja keijuruusurivistö kuvan vasemmassa reunassa on villintynyt siihen malliin, että rinne pitänee perustaa uudelleen. Mutta nyt aamutoimiin ja Somerolle. Voipi olla, että pitää piipahtaa myös Someron eeerittäin hyvässä multasormessa.