Lehti siis tarttui kotimatkalla kun poikkesin huvin ja urheilun vuoksi paikallisen Euromarketin sipulivalikoimia tiirailemaan. Jotenkin sössin syksyn sipulitilaukset ja nyt olenkin ottanut kömmähdyksestä vaarin ja tutkaillut paikallisia valikoimia. Ja jotain on myös karttunut salaiseen sipulivarastooni, joka on muuten pilkkopimeässä makuukammarin kaapissa.
Sadekin oli taas käynyt vierailulla ja pisarat kilvan sädehtivät ihanan unikon terälehdillä.
Ja akilleijan - aina vaan postaan yhä uudelleen ja uudelleen näitä akilleijan lehtiä, jotka ovat takuulla kulmakunnan komeimmat. Miten täydellinen muodostuminen.
Sarjassamme klassisia väriyhdistelmiä. Tuoksuhohdekukka ja punatähkä
Siinä missä akilleijojen lehtien muodostus on silmiä hivelevää tai törmäkukan siemenkota räjäyttää tajunnan hienostuneisuudellaan niin kelloköynnöksen nuput saavat polvet notkahtamaan alta ja langistumaan polvilleen niiden häikäisevän kauneuden edessä.
Vaaleanpunaisen kärhön siemenkota on kuin itse jöröjukan kuontalo
Syysleimu kukkia porskuttaa täyttä häkää. Ja siementilauksia otetaan vastaan edelleen tuonne sähköpostin puolelle. Kyllä syksykin on melko taivaallista, jos vaan ehtii nauttia kaikista pikku yksityiskohdista valoisaan aikaan, mutta juukeli sentään kun pimeys on taas muuttanut nukkumaanmenoajat niin aikaiseen. klo 21.00 krooh pyyh
2 kommenttia:
Tuo tuoksuhohdekukka on kyllä erinomaisen hauskan näköinen! Aivan uusi tuttavuus minulle.
Ekaa kertaa vierailen täällä ja täytyy sanoa että todella sykähdyttäviä kuvia! Olisipa oma puutarha itsellänikin. ;)
Lähetä kommentti